Tiimi varastoympäristössä seuraamassa suorituskykymittareita ja prosessikaavioita

Article

Kriisistä Erinomaiseen: Lean-Logistiikan Johtamisjärjestelmä Käytännössä

twitter
linkedin
facebook

Alisuoriutumisen ja strategisesti tärkeän logistiikkaoperaation pysähtymisriskin keskellä tämä kansainvälinen organisaatio kehitti oman Lean-logistiikkajärjestelmänsä. Tavoitteena oli ratkaista monimutkaisia operatiivisia haasteita ja monistaa parhaat käytännöt koko maailmanlaajuisessa toiminnassa. 

Tämä tapaustutkimus keskittyy operaatioiden johtamisjärjestelmän luomiseen ja vakiinnuttamiseen. Toteutettu lähestymistapa – ja yhdessä toiminnossa saavutetut läpimurtonsa – nousi nopeasti koko konsernin vertailukohdaksi. 

Erinomainen logistiikan hallinta globaalisti ja kansallisesti 

Yritys on osa maailman suurinta logistiikkapalveluiden konsernia ja toimii kansainvälisenä vertailukohtana integroidussa toimitusketjun hallinnassa. Yli 200 toimipaikan ja noin 200 000 työntekijän voimin se tarjoaa räätälöityjä varastointi- ja kuljetusratkaisuja yhdistäen kansainvälisen asiantuntemuksen ja paikallisen kokemuksen. 

Tällä organisaatiolla on noin 20 000 työntekijää ja yli 80 toimintakeskusta, tarjoten laajan logistiikkainfrastruktuurin miljoonilla neliömetreillä varastotilaa. Se erottuu johtavana varastonhallintapalveluiden toimittajana useilla toimialoilla, palvellen lähes 200 asiakasta mm. auto-, kemian-, energia-, insinööri-, terveydenhuolto-, vähittäiskauppa- ja teknologiasektoreilla. Sen erityispiirre on, että se on yksi harvoista logistiikkaoperaattoreista, joilla on kyky integroida koko toimitusketju yhdistäen operatiivisen erinomaisuuden ja asiakasläheisyyden kaikissa ratkaisuissaan. 

Perustan luominen operatiiviselle erinomaisuudelle 

Vuonna 2023, noin 300 työntekijän voimin toimiva yksikkö kohtasi alle vuosi perustamisensa jälkeen hälyttäviä operatiivisia ja taloudellisia tuloksia. Bruttokate oli -23,1 %, merkittävästi alle sisäisen 13 %:n vertailutason. Poissaolot olivat 8,89 % ja vaihtuvuus 6,86 %, kun tavoitteet olivat 2 % ja 2,5 %. Lisäksi toiminto kamppaili sopimusten SLA-tasojen täyttämisessä, mikä vaaransi liiketoiminnan jatkuvuuden. 

Organisaatio tunnisti kiireellisen tarpeen suunnitella jäsennelty logistiikan johtamismalli, joka kykenisi nopeasti kääntämään tilanteen ja luomaan kestävän perustan jatkuvalle parantamiselle. Tässä kontekstissa aloitettiin operaatioiden johtamisjärjestelmän kehittäminen – Lean-lähestymistapa, jonka avulla yhdistetään strategia ja operatiivinen toiminta koko yrityksen tasolla. 

Strategisten tavoitteiden kääntäminen käytännön teoiksi 

Yksi keskeisistä haasteista oli strategian ja kenttätason toteutuksen välinen epäyhtenäisyys. Oli välttämätöntä varmistaa, että globaalit tavoitteet muutetaan käytännön, mitattaviksi toimiksi, joita operatiiviset tiimit pystyivät toteuttamaan. 

Epäselvä organisaatiorakenne 

Olemassa oleva rakenne vaikeutti johdonmukaisia tuloksia. Vastuut eivät olleet selkeitä, eikä organisaatiomalli mahdollistanut suorituskyvyn tehokasta seurantaa tai parannusrutiinien ylläpitoa. 

Rajoittunut näkyvyys ja suorituskyvyn johtaminen 

Toiminnolta puuttui vankka suorituskyvyn mittausjärjestelmä. Ilman standardoituja mittareita tai säännöllisiä tarkastelusyklejä oli vaikeaa tunnistaa poikkeamia tai tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. 

Standardoinnin ja osaamisen kehittämisen puute 

Prosessit eivät olleet standardoituja, mikä johti epäjohdonmukaisuuteen ja heikkoon luotettavuuteen. Lisäksi tiimeiltä puuttui jatkuva tekninen koulutusohjelma, joka oli tarpeen tehokkaiden operaatioiden varmistamiseksi. 

Tarve rakentaa jatkuvan parantamisen kulttuuri 

Jatkuvan parantamisen kulttuuria ei ollut. Tiimit osallistuivat harvoin ongelmien tunnistamiseen tai ratkaisujen ehdottamiseen. Parannuksia tapahtui satunnaisesti ja reaktiivisesti ilman selkeää menetelmää tai pitkäjänteisyyttä. 

Lean-logistiikka käytännössä: rakenne ja toteutus 

Kriittisiin haasteisiin vastattiin kehittämällä ja ottamalla käyttöön operaatioiden johtamisjärjestelmä – Lean-toimintamalli, joka jäsentää, standardoi ja ylläpitää monimutkaisia varasto-operaatioita. Toteutus eteni yksityiskohtaisen tiekartan mukaisesti, muodostaen viiteoppaan järjestelmän periaatteista ja keskeisistä elementeistä. Samanaikaisesti laadittiin vaiheittainen käyttöönotto-ohjelma, joka sovitettiin Lean-varastotoiminnan todellisuuteen ja keskittyi itsenäisten, suorituskykyisten tiimien rakentamiseen. 

Selkeä yhteys strategian ja operaatioiden välillä 

Luotiin logististen tavoitteiden ja KPI-mittareiden rakenne, joka mahdollisti strategian kääntämisen konkreettisiksi mittareiksi kaikilla organisaatiotasoilla. Tätä tuettiin suorituskyky- ja tuottavuusindikaattorien puumallilla, joka jakoi konsernitason tavoitteet alue- ja tiimitason tavoitteiksi. 

Foundation of the project's objectives

Kuva 1 – Projektin tavoitteiden kaavio

Organisaatiorakenteen vahvistaminen 

Uusi rakenne mahdollisti sopivan valvontatason, joka varmisti rutiinien johdonmukaisen toteutuksen osana uutta järjestelmää. Roolit ja vastuut määriteltiin selkeästi, mikä loi kurinalaisuutta päivittäiseen toimintaan ja vahvisti tilivelvollisuutta. 

involvement structure in the new operational management system

Kuva 2 – Uuden operatiivisen johtamisjärjestelmän osallistumisrakenne 

Systemaattinen suorituskyvyn hallinta 

Suorituskyvyn mittaamisesta ja seurannasta tuli osa päivittäisiä rutiineja jäsennellyn seurantajärjestelmän avulla. Tämä sisälsi työkaluja tuottavuuden, tehokkaiden tuntien ja suorituskyvyn seuraamiseksi työntekijä-, prosessi- ja aluetasoilla. 

Samanaikaisesti otettiin käyttöön palautekäytännöt, jotka sisälsivät: 

  • yksilölliset viikoittaiset palautteet 
  • vuorokohtaiset taktiset palaverit 
  • viikoittaiset ja kuukausittaiset strategiatarkastelut 

Näiden avulla luotiin tilivelvollisuuteen ja dataperusteiseen parantamiseen pohjautuva kulttuuri. 

Prosessien standardointi ja jatkuva osaamisen kehittäminen 

Käyttöön otettiin dokumentoidut työstandardit, jotka keskittyivät tehokkuuteen, turvallisuuteen ja laatuun. Standardoinnin ylläpitämiseksi perustettiin koulutusakatemia, jossa oli simulaatiokeskuksia ja jatkuvia koulutusohjelmia. Työntekijät saivat käytännön koulutusta paikan päällä työskenteleviltä kouluttajilta. 

Lisäksi: 

  • Jokainen etulinjan työntekijä saa keskimäärin 4,3 tuntia koulutusta kuukaudessa 
  • 2,2 % kokonaistyöajasta käytetään koulutukseen 
  • Johtajat käyttävät 5,7 % vuosittaisesta ajastaan (134 h/vuosi) järjestelmän koulutuksiin 
  • Kaikilla työntekijöillä on pääsy Lean-moduuleihin verkkoalustalla 
  • Jokainen työntekijä suoritti 20 h verkkokoulutusta Lean-työkaluista 
  • 730 työntekijää koulutettiin CI-työkalujen asiantuntijoiksi 

Jatkuvan parantamisen vahvistaminen tiimeissä 

Logistiikkaan otettiin käyttöön ideointiohjelmat ja jatkuvan parantamisen ryhmät. Ne keskittyivät ongelmien tunnistamiseen ja ratkaisemiseen Kaizen-metodologioilla, etulinjan työntekijöiden osallistamisella. 

Johtajien sitoutuminen lattialla 

Johto osallistui aktiivisesti operaatioihin systemaattisten Gemba Walkien kautta. Tämä vahvisti visuaalista johtamista, standardien noudattamista ja tiimien tukea. 

Tunnustamisen kulttuuri 

Motivaation vahvistamiseksi luotiin palkitsemisohjelma, joka huomioi yksilö- ja tiimitason suoritukset turvallisuuden, laadun, suorituskyvyn ja jatkuvan parantamisen panosten perusteella. 

Operaatioiden johtamisjärjestelmän tulokset 

Uuden järjestelmän käyttöönotto toi merkittävän muutoksen. Alle vuodessa tulokset kääntyivät selvästi: 

  • Bruttokate: -23,1 % → +15 % 
  • Vaihtuvuus: 6,86 % → 0,86 % 
  • Poissaolot: 8,89 % → 2,1 % 
Graph showing the evolution of operational efficiency levels

Kuva 3 – Operatiivisen tehokkuuden kehitys

Tulokset johtivat mallin viralliseen hyväksymiseen organisaation globaalina toimintajärjestelmänä. 

Seuraavat vuodet toivat: 

  • 80 varastoa järjestelmän piirissä 
  • 4 300 työntekijää seurannassa suorituskykymittareilla 
  • 570 esihenkilöä sovelsi rutiineja päivittäin 
  • 720 työntekijää koulutettu CI-työkaluihin 
  • 700+ Kaizen-aloitetta 
  • 40 VSM-projektia 
  • 490 Gemba Walkia 
  • 28 % suorituskyvyn nousu 3 vuodessa 

Toimintavolyymit kasvoivat edelleen: 

  • 1 050 → yli 2 000 → noin 1 900 Kaizen-aloitetta per vuosi 
  • 750 Gemba Walkia (+80 % edellisvuodesta) 
  • 150+ Kaikaku-projektia, joilla suora asiakasvaikutus 
  • 1 300 uutta koulutettua työntekijää (500 johtajaa ja 700 CI-asiantuntijaa) 
Number of improvement actions implemented

Kuva 4 – Toteutettujen parannustoimenpiteiden määrä 

Johtopäätös 

Logistiikan johtamisjärjestelmästä tuli yksi organisaation globaalin strategian kulmakivistä ja kilpailuetu uusasiakashankinnassa sekä sopimusneuvotteluissa. Se toi säästöjä, paransi tuottavuutta ja vahvisti sitoutumista. Tämä oli myös ratkaisevaa yrityksen tunnustamisessa yhdeksi maan parhaista työpaikoista. 

Nykyään malli on käytössä yli 500 toiminnossa maailmanlaajuisesti, yli 6 M€:n kertyneillä säästöillä. 

Tapaus osoittaa, kuinka rakenteelliset muutokset – vaikka ne alkaisivat pienistä toimista – voivat johtaa syviin ja pysyviin muutoksiin. Rutiinien luominen, tiimien päivittäinen osallistaminen ja Lean-käytäntöjen kurinalainen soveltaminen nostivat operatiivisen kypsyyden uudelle tasolle. Saavutetut tulokset ovat toimineet vertailukohtana ja inspiraation lähteenä laajalle joukolle organisaatioita, myös kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintamallejaan erinomaisuuden saavuttamiseksi. 

Sitoudumme asiakkaidemme luottamuksellisuuteen. Nimet on muutettu tai poistettu, mutta tulokset ovat aitoja. 

Get the latest news about Kaizen Institute